Surffari -trailer sai jatkoa

Mutta pääosan esittäjä ja kameramies vaihtoivat paikkaa...

Häähumua ilmassa

<3

Eräänä kauniin kesäpäivän iltana Marshlandroudilla vietettiin iltaa häätunnelmissa. Reilun kolmen tunnin aikana käytiin läpi tunneskaaloja suoraan häähulluista. ”Morsian” on innoissaan, mutta kuuman kesäpäivän ansiosta naama valuu ja täydellinen meikki tuntuu olevan mahdoton tehtävä, kampaus ei vielä kymmenien uusintojenkaan jälkeen täytä ”morsiammen” standardeja ja sulhanen saa kuulla kunniansa kun hääpuvun nyörien solmiminen EI onnistu ”morsiammen” haluamalla tavalla eikä helman asettelu kuvausta varten onnistu yhtään paremmalla menestyksellä. Yksimielisesti päätämme, että me EMME mene naimisiin, jos pelkkä kolmen tunnin kokeilukerta saa aikaan suuremman riidan kun vielä kertaakaan vuoden mittaisen rakkaustarinamme aikana. Minun hääpuku päällä keimailuissa ei siis ollut kyse siitä, että me Jarmon kanssa oltaisiin muutettu mieltämme avioonastumisen suhteen. Sen sijaan tämänkin tempauksen takana oli ehtymättömillä duraselpattereilla varustettu vuokraisäntä Cake.

Cake on yksi niistä ihmisistä, jotka ei vaan yksinkertaisesti osaa olla paikallaan. Joka päivä Cakella tuntuu olevan uusia loistavia pisnesideoita ja lempi harrastuksiin kuuluukin paikallisen Huuto.netin eli Trademe:en jokailtainen kyttääminen. Tähtihankintoihin lukeutuu mm. kännissä huudettu kana josta vaimo, nykyisin ex laatuaan, ei ollut tarinan mukaan kovin haltioissaan, tusinan verran kerrossänkyjä ympäri meidän takapihaa, lajitelma melkein toimivia pesukoneita sekä sekalainen aarrekokoelma, joka pursuu ulos autotallista. Viimeisimpiin päähänpistoihin lukeutuu Kiinasta halvalla diilatut hääpuvut. Ideana Kakella siis oli, että tyttöystävä Cyllikki olisi keimaillut puvut päällä, Cake olisi ottanut kuvat ja puvut oltaisiin myyty jättimäisillä voitoilla Trademe:ssä. Noh, kaikkihan tietää miten siinä tarinassa kävi ja Caken seuraava idea olikin se, että minä tuon sille kauniin sinkkumallin hostellilta, Jarmo kuvaa ja kaunotar ja Jape saa kumpainekin 100dollaria session päätteeksi. Siihenhän minä en tietenkään suostunut vaan halusin kääriä voitot omaan taskuuni ja ryhdyin Caken suureksi pettymykseksi itse malliksi. Noin puolentoistatunnin mittaisen hammastenkiristelyn päätteeksi naamassa on siedettävä meikki, joka on kuitenkin todella todella kaukana vakkarimeikkajien, Sinin ja Sartsulin laadusta, takaraivolla nököttää junttinuttura, joka ei olisi ikipäivänä läpäissyt Merkkulin tarkastuta ja pukujen nyörit on vedetty niin tiukalle, että veri ei kierrä eikä happi kulje. Verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta kuvat saatin kuin saatiinkin otettua. Tottakai tilannetta oli käytettävä hyödyksi ja järjestää pikku huijaus feispuukkiin ;)

Uuden-Seelannin Working Holiday -matkaajan ABC

Aikaisemmin kirjoitimme blogiin muutamia vinkkejä mm. pankkitilin avaamiseen sekä IRD-numeron hankintaan Uudessa-Seelannissa working holiday visalla reissaajille tai siitä haaveileville. Tässä hieman lisää vinkkivitosia yleisön pyynöstä. Jos jokin asia askarruttaa, niin lisäkysymysksiä voi laittaa kommenttina tulemaan.

1. PÄÄTÖS

Olet juuri tehnyt tähänastisen elämäsi parhaan päätöksen ja aiot lähteä reissuun. Tämän jälkeen on paljon asioita säädettävänä, mutta loppupeleissä kaikki hoituu kuin tanssi.

2. LENNOT

Lentoja kannattaa alkaa katselemaan vähintään 6kk ennen matkaa. Jos tarkoituksesi on matkata Uuteen-Seelantiin ja takaisin, mutta ei muualle, kannattaa seurata lentoyhtiöiden tarjouksia Suomessa ja ulkomailla. Yleensä parin viikon seuraamisella ja päivien vaihtelulla saa muodostettua kuvan hintatasosta. Lennot ovat kalliita ja vaikka Uusi-Seelanti olisi pääkohde, niin miksi ei ottaisi stopin tai kaksi myös matkalla. Joskus tällä tavoin voi saada lennot huomattavasti halvemmalla, kuin ostamalla "suorat" lennot. Meille sopivin, helpoin ja halvin vaihtoehto oli ottaa maailmanympärilentopassit Kilroyn kautta.

Pienten kulujen eväät lennoille. Paketti metukkaa 

ja viisitoista karjalanpiirakkaa

3. VIISUMIN HANKINTA (Working Holiday)

Suomalaisena on helppoa matkustaa, sillä joka paikkaan on tervetullut. Uuteen-Seelantiin pääsee vuodeksi pitämään hauskaa ja paiskimaan hommia, kun vain täyttelee visahakemuksen netissä. Sähköisen ja suomalaisille ilmaisen Working Holiday viisumin saa sähköpostiin muutamassa vuorokaudessa, mutta viisumia kannattanee hakea varmuuden vuoksi ainakin kuukautta ennen lähtöä. Viisumi astuu voimaan kuitenkin vasta kun astut maahan, eli sitä voi hakea reilusti ennen matkaa, jos siltä tuntuu.

Linkki viisumihakemukseen: http://www.immigration.govt.nz/migrant/stream/work/workingholiday/

4. MAAHAN SAAPUMINEN

Oletus on, että sinulla on jo viisumi ja rahaa sen verran, että selviät ainakin pari kuukautta mikäli töitä ei tunnu heti löytyvän. Uusi-Seelanti ei ole halpa maa, mutta ehkä hieman edukkaampi suomalaiseen hintatasoon verrattuna. Jos asuu hostelleissa, niin 1000€ / kk riittänee ja sillä rahalla voi sniiduilija hieman radattaakin ja tehdä pari kohtuuhintaista opastettua retkeä. Parasta tietysti on, jos lähtee liikkeelle hieman reilummalla budjetilla, jotta voi matkustella ensin rauhassa ympäriinsä, hakea töitä ja miettiä missä päin maata olisi mukava jumittaa vähän pidempään. Rahaa ei ole tarpeen vaihtaa etukäteen, sillä kaikkialla voi maksaa kortilla ja pankkiautomaatteja löytyy ympäriinsä.

Hostellien / maansisäisten lentojen / joidenkin retkien etc. varaamiseen etukäteen puhelimitse / sähköpostilla / nettisivujen kautta tarvitaan useinmiten luottokorttitiedot, mutta muuten ainakin allekirjoittaneet ovat käyttäneet viimeiset 4kk maksuvälineenä ainoastaan Visa Electronia, jolla voi maksaa miltei joka paikassa ja nostaa myös rahaa automaatista. Kortilla maksamisessa etuna on se, ettei siitä yleensä peritä maksua tai jos peritään se on pienenmpi kuin käteistä nostettaessa (käteistä nostettaessa normi on 2€ + 2% kokonaissummasta).

5. LIIKKUMINEN

Henkilökohtainen neuvo ja vahva suosituksemme on hankkia oma auto. Pakettiautoja, joihin on valmiiksi duunattu sängyt ja keittiöt, löytyy todella paljon myytävänä. Kohtuullisen auton hintataso vaihtelee 1000€ - 3000€ välillä. Jos ostat auton toiselta travellerilta, kannattaa käyttää hyödyksi sitä todellisuutta, että kaverilla on todennäköisesti hieman kiire myydä autoa, kun lennot odottaa jne. Kannattaa myös miettiä paljonko on valmis itse jäämään tappiolle, kun auto myydään lähtiessä pois. Todennäköisesti tappio on kuitenkin pienempi kuin vuokra-auton kulut. Toinen vahva suositus autonostajalle on käydä ennen ostopäätösä tutkituttamassa auto jollain mekaanikolla, joka antaa puolueettoman arvion auton kunnosta suhteessa hintaan. Tällä voi varmistua, ettei osta pommia ja toisaalta voi taas tinkiä lisää, jos ja kun autosta löytyy vikoja, joista omistaja ei ole puhunut mitään.

Autoilusta löytyy myös vanhemmasta blogauksesta:

http://aikaaollamatkalla.blogspot.fi/2012/11/karavaanareina-uudessa-seelannissa.html

Ps. kunnioita nopeusrajoituksia, äläkä MISSÄÄN NIMESSÄ aja alinopeutta. Ja muista hankkia kansainvälinen ajokortti hyvissä ajoin suomesta. Korttia voi hakea Autoliiton kautta.

Myytäviä autoja löytyy mm näiltä saiteilta:

http://trademe.co.nz

http://auckland.gumtree.co.nz

http://www.backpackerboard.co.nz

Tieotoa leiriytymisestä (sääntöjä, ohjeita ym.) Uudessa-Seelannissa sekä edullisia leirintäalueita:

http://doc.govt.nz

Mikäli autonostaminen ei tunnu itselle sopivalta vaihtoehdolta, maata on myös helppo reissata ristiin rastiin bussilla. Esimerkiksi Naked, Magic, Stray ja Kiwi Experience ovat bussiyhtiöitä jotka myyvät hop on, hop off -bussipasseja. Ideana on, että bussit kiertävät eri reittejä ympäri kumpaakin saarta ja passin ostamalla voi joko valita valmiin reitin tai suunnitella aivan oman. Reitit on suunniteltu niin, että ne vievät jengin parhaille mestoille Uudessa-Seelannissa, buukkaa paikallisten matkanjärjestäjien retkiä, suosittelee ilmaisia aktiviteetteja sniiduilijoille ja auttaa myös hostellien varaamisessa matkan varrella. Reissaaminen bussipassilla on tehty super iisiksi ja tämä onkin hyvä vaihtoehto jos esim. aikaa reissaamiseen on vain vähän ja haluaa olla tehokas tai vaan ottaa iisisti ja nauttia siitä että muut hoitaa. Allekirjoittaneille osa reissun suolaa on kuitenkin mie-ite-säätäminen ja sponttaani kohteiden valinta päivän sään mukaan, joka on helpommin toteutettavissa kun on oma kärry alla. Ainakin Naked Bus ja paikallisbussi Intercity (täällä siis bussi eikä todellakaan tarvii venailla rauhassa..) myyvät tietääkseni myös yksittäsiä bussimatkoja. Bilehirmuille suosittelen Kiwi Experienciä, vähän rauhallisempaa menoa ja vanhempaa seuraa (+24) arvostaville Stray on ehdoton ykkösvalinta. Lisätietoa janoavat googlatkaa bussiyhtiön nimi.

Liftaamista ei kai nykypäivänä saisi enää suositella kenellekkään missään maapallon kolkassa, mutta todetaan nyt kuitenkin ohimennen, että olemme tavanneet useita reissareita, jotka ovat kolunneet maan ympäri menestyksekkäästi peukalokyytillä ja olemme myös itse poimineet kyytiin seikkailijapettereitä matkan varrelta. Jos kuitenkin päädyt tähän vaihtoehtoon niin pari äidillistä neuvoa. 1) Tee pikainen arvio kyydin tarjoajasta ja ajokunnosta, päihtyneenä / pilvessä ajaminen on täällä ongelma. 2) Ennemmin duona kun soolona.

Maansisäiset lennot päihittää usein bussien hinnat ja säästää rahan lisäksi myös aikaa. Täällä kilometreistä ei voi päätellä matkustusaikaa sillä usein kohteeseen kuin kohteeseen matkatessa ylitettävänä / kierrettävänä on vuori tai pari.

Halpoja lentoja voi kytätä mm täältä:

http://grabaseat.co.nz

Siirtyminen saarelta toiselle tapahtuu lentämällä tai lautalla. Mikäli päädyt lauttaan, varaa lippusi vähintään 3 päivää ennen aiottua ylityspäivää netin kautta varmistaaksesi paikkasi lautassa sekä säästääksesi kelposumman dollareita!

Lauttafirmoja löytyy kaksi, joista Bluebridge ehkä hivenen halvempi:

http://www.bluebridge.co.nz
http://interislander.co.nz

Bussi myöhässä - taas

6. TÖIHIN VALMITAUTUMINEN

Töitä varten tarvitaan paikallinen pankkitili (palkkaa ei makseta ulkomaalaiselle tilille) sekä IRD-numeron (verotusnumero). Myös paikallinen puhelinliittymä jeesaa paljon ja on usein must.

IDR-numero tarvitaan työnantajaa varten ja sitä haetaan postista (New Zealand Post Office) täyttämällä hakukaavake ja esittämällä Working Holiday viisumi sekä kaksi kuvallista henkilöllisyystodistusta (passi + kansainvälinen ajokortti on aika hyvä kombo). Lomakkeeseen tarvitaan myös osoite, johon numero postitetaan 8 arkipäivän sisällä. Hostellin osoite kelpaa tähän. IRD-numero saapuu n. 2 viikon päästä kirjeessä, jolloin olet jo todennäköisesti reissun päällä. Hätä ei ole tämän näköinen sillä voit soittaa viranomaisille ja pyytää numeron myös puhelimitse.

Pankkeja Uudessa-Seelannissa on useita ja Aucklandin keskustassa näkee 10min kävelylenkillä 5 erilaista. Kuitenkin vain harvat suostuvat avaamaan pankkitiliä ulkomaalaisille ilman vakituista osoitetta. Postin yhteydessä toimivan Kiwi Bank on lähellä travelleria ja avaa pankkitilin hostellista pyydettyä asumistodistusta vastaan. Henkilöllisyystodistukseksi riittää passi. Pankkitili avautuu saman tien kun sinne tallettaa X-määrän käteistä (mikä tahansa summa, itse laitoimme 50 NZD). Myös pankkikortin saa saman tien matkaan.

Puhelinoperaattoreita on useita, mutta ainoa oikea suomalaiselle on Vodafone. Otimme aluksi Telecomin liittymät, sillä heillä oli parhaat tarjoukset, mutta karu totuus paljastui heti Aucklandista poistuttuamme. Telecomin liittymät eivät toimi suomalaisessa puhelimessa muualla kuin Aucklandin keskustassa, sillä Telecon käyttää suuressa osassa maata 850MHz taajuusaluetta, joka ei ole suomalaisissa puhelimissa tuettu. Ota siis käyttöösi sopiva Vodafonen prepaid. 20NZD:llä (12,5€) saat 50min puheaikaa, 5000 tekstaria ja 500Mb nettiaikaa (maansisäiseen käyttöön, voimassa kuukauden jonka jälkeen nollautuu). Äitin viesteihin joutuu ottamaan lisäcredittiä paketin lisäksi. 10NZD taitaa olla pienein summa ja sillä pitää äitin huolet kotimaassa loitolla noin parin kuukauden ajan.

**HUOM!! Matkatoimistot ja hostellit tarjoavat paketteja, joissa hoidetaan asiakkaalle valmiiksi Working Holiday viisumi, veronumero, pankkitili ja SIM-kortti. Palveluista joutuu maksamaan usein satoja euroja, esimerkiksi kaksi Tanskalaista poikaa kertoivat maksaneensa näistä palveluista yhteensä 300€. Homma hoituu kuitenkin todella iisisti omatoimisesti pienellä kyselyllä ja KAIKKI palvelut ovat ainakin Suomalaisille maksuttomia. Älkää siis menkö lankaan vaan hoitakaa hommat pienin kuluin itse!

Töitä voi katsella esimerkiksi täältä:

http://www.picknz.co.nz

http://trademe.co.nz

http://www.seek.co.nz

http://www.tradestaff.co.nz

http://www.backpackerboard.co.nz

Palkat eivät täällä juuri päätä huimaa ja toinen erittäin varteenotettava vaihtoehto kiertää maata pienen kuluin ainakin allekirjoittaneiden mielestä on ”helpexaaminen”. HelpX on siis nettisivu, johon on rekisteröityneenä paikallisia, joilla on usein farmi/motelli/muuten vain isot tilukset, he tarvitsevat apua päivittäisissä hommissa ja nauttivat uusiin ihmisiin tutustumisesta. Homma toimii niin, että noin neljän tunnin päivittäisestä työstä saa vastineeksi ilmaisen majoituksen sekä ruuat. Yleensä yösijan tarjoajat ovat sydämmellisiä ihmisiä ja haluavat näyttää reissaajille paikkoja ja mahdollistaa erilaisia aktiviteetteja omassa kotiympäristössä. Sen lisäksi, että tämä on huokea vaihtoehto reissaajalle, helpexaaminen on myös lyömätön keino tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin lähietäisyydeltä! Paikasta riippuen perheet voivat majoittaa parista viikosta jopa kuukausiin, jos kemiat natsaa ja ilo ja hyöty on molimminpuolinen. Majapaikan tarjoajien profiileja pääsee katsomaan kuka tahansa, mutta jos haluat ottaa yhteyttä ihmisiin, sivulle täytyy kirjautua ja tehdä oma profiili. Kahden vuoden jäsenyys maksaa 20€ ja sen voi maksaa luottokortilla netissä. Saman summan säästää jo kuitenkin yhdessä yössä helpexaamalla.

HelpeXaamassa

Meidän alkuperäinen suunnitelma oli hyödyntää reissulla couchsurfingiä, mutta meille sopivammaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut helpexaaminen. Vieraan ihmisen kotona on helpompi olla kun siihen on ”selkeä syy” - auttaminen. Molemmat kuitenkin varmasti kokeilemisen arvoisia!

http://helpx.net

http://couchsurfing.org

7. NETTI - AIKAMME VITSAUS

Vaikka reissuun lähdettäessä olisi hyvä ottaa hieman lepoa puhelimesta ja netistä, niin kuitenkin jossain vaiheessa pitää lähettää pari meiliä kotiin, maksaa laskut verkkopankissa, etsiä seuraavaa yösijaa Hostelworldista ja kirjoittaa pakollinen "hajotkaa pakkaseen, täällä on +28 lämmintä ja tulin juuri surffaamasta" -tyyppinen status facebookkiin. 

Netti ja puhelinliittyäasiat ovat Uudessa-Seelannissa vielä hieman lastenkengissä, tai täällä ainakin osataan rahastaa kaikkia huolella. Harva varmaan tulee ajatelleeksi tai edes tietää, että Suomi on yksi niistä maista, jolla on maailman parhaat ja samalla myös halvimmat nettiyhteydet. Uudessa-Seelannissa netistä maksetaan käyttöperustaisesti ja nettikahviloissa ja hostelleissa ostat ajan sijaan megabittejä. Esimerkiksi 200Mb nettikahvilassa maksaa muutaman dollarin ja sillä selaa autoilmoituksia pari tuntia tai sitten katsoo muutaman videon Youtubesta. Monet hostellit mainostavat tarjoavansa ilmaisen netin, mutta todellisuudessa tuo ilmainen netti voi olla 20Mb, jolla pääset kerran Helsingin Sanomien sivuille ja sitten pitääkin ostaa lisää.

Mutta kun tietää konstit, niin tässäkään asiassa hätä ei ole tämän näköinen. Kaikki McDonaldsit tarjoavat ilmaisen netin ja se toimii (silloin kun toimii) ilman tunnuksia, eli ostopakkoa ei ole. Myös suurin osa kirjastoista tarjoaa ilmaisen ja yleensä myös erittäin toimivan netin, sen kuin marssii sisään (yleensä muutama yleinen kone + wifi omalle läppärille). Tämän lisäksi Telecom tarjoaa ilmaisen WLANin useissa puhelinkopeissaan. Netti toimii sinisten Telecom koppien lähistöllä, joissa on antenneja katoilla. Jos et tunnista Ciscon WLAN antenneja, niin kopissa myös lukee "Free Wifi Hotspot".

8.REITTISUUNNITELMA

Yksi yleisesti viljelty travellereiden reissufilosofia on varmasti ”The best plan is to not have one”. Järjestä siis reissullesi (kyllä, tämä on järjestelykysymys!) tarpeeksi aikaa ja unohda tarkat suunnitelmat sillä tulet huomaamaan, että mikään ei mene niin kuin olet suunnitellut! Tapaat päivittäin uusia ihmisiä, kuulet heiltä uskomattomia tarinoita ja haluat ehkö sittenkin lähteä tsekkaamaan heti huomenna juuri sen paikan mistä tänään kuulit. Jos ja kun kemiat natsaa parin bissen jälkeen rantanuotion ääressä, omista suunnitelmista voikin tulla hetkeksi yhteisiä. Go with the flow ja mene sinne missä sää suosii! Anna reissun tehdä tehtävänsä ja nauti siitä vapauden tunteesta josta olet haaveillut oravapyörän pauloissa!

Hyvät Joulut maailman laidalta!

Joulu vietetään Elliksen ja Sannan tiluksilla n. 1,5h Christchurchista pohjoiseen. Täällä on kymmenkunta tuttua koskenlaskureissulta. Kaikki tekee jotain oman maansa perinteistä Jouluruokaa. Veera hoiti homman hienosti meidän puolesta ja leipoi 1000000 karjalanpiirakkaa (peruna sekä riisi, munavoita unohtamatta). Matkalla pysähdyttiin jättämään Millereille (joilla olimme vapaehtoistöissä) paketin lämpimiä piirakoita ja sitten käytiin tarkistamassa päivän aaltotilanne mutta eipä siellä oikein surffattavaa ollut. Saatiin kuitenkin Jouluinen kuva otettua.

Veeran mekko 1€, Japen koko outfit 5€

Maailmanmatkaaja tarttee pihapetterin apua

Olen ollut vuokranantajallamme Cakella hommissa kolmisen viikkoa ja hommat ovat vaihdelleet tikkaiden alapään pitelemisestä, grillin kasaamisen kautta autolla suhailuun. Yleensä työpäivät alkaa ysin tai kymmenen aikaan, jolloin lähdetään ajelemaan Caken pickupilla kohti työmaata. Yleensä heti alkuun pysähdytään 50m päässä kioskilla hakemassa Red Bullit ja sitten yleensä rautakauppaan tai tukkuun hakemaan vähän tarpeita ja vielä pysähdytään huotoasemalla hakemaan aamupalaa. Cake on pyörittänyt omaa peltikattofirmaa jo 8 vuotta ja hän on erikoistunut rännien korjaukseen ja lumikiinnikkeiden laittoon. Lumikiinnike (snow strap) on siis 3cm leveä peltikaistale, jonka toinen pää ruuvataan kattoon 20cm rännin yläpuolelle ja toinen pää laitetaan popniitillä rännin ulkoreunaan. Näin lumen paino ei pääse vääntämään ränniä solmuun. Ehkä noita tehdään suomessakin, mutta itse en ole tavannut vastaaviin. Meilläpäin laitetaan katolle lumiesteet, jotka pitää lumet katolla, ettei ihmiset jää alle. Töitä tehdään yleensä 4-8h päivässä ja tästä ajasta yleensä puolet menee autossa istuessa ja asioita hoitaessa ja puolet ajasta tehdään sitten töitä.

On kyllä mahtava paiskia hommia Caken kanssa, vaikka Suomalaiseen työtahtiin tottuneena alkaa usein kädet hieman tärisemään kun joudutaan kolmatta kertaa hakemaan unohtuneita ruuveja tai tiivisteitä rautakaupasta tai istutaan tunti nurmikolla auringonpaisteessa töiden seisoessa vieressä, Päivät on rentoja ja kaveri on iloinen ja heittää läppää koko ajan, eikä äskettäinen erokaan vaikuta tuntuvan missään. Tosin kaverilla on niin vahva Uuden-Seelannin aksentti, että puolet jutuista menee täysin yli ja tulee vain nyökyteltyä ja naurettua mukana. Mutta kyllä se jaksaa hyvin kuvailla työkaluja, jos ei vielä toisellakaan kerralla oikea työkalu lennä katolle (pop rivet=popniitti, snips=peltisakset, spout=ränni). Uuden-Seelannin aksentti on ylipäänsä vaikeinta Englantia, johon olen kaikilla tähänastisilla matkoillani törmännyt.

Cake aikoo pitää Joulun jälkeen viikon verran lomaa ja ajattelin hommata itselle vähän lisätienistiä suoristamalla kotimme sivustalla olevan ja maanjäristyksestä kärsineen laatoituksen. Sehän Cakelle käy, joten aloitan projektin todennäköisesti viikon päästä.

Viimeksi taisin istuttaa laattoja / pihakiviä isän lammen pohjaan ja silloin tasaisuudella ei ollut muistaakseni niin paljon väliä. Myös kaadot olivat hieman reilumpia kuin tässä tapauksessa.

Edellinen työmaa Palojoki / Finland

Tarttisin siis vähän muistutusta miten tuo homma pitää tehdä! Eli Isä laitatko meiliin ohjeet!!

Laatat ovat 50cm x 50cm ja 5cm paksuja

Alue on n. 7m x 7m parkkipaikka

Alustavasti suunnittelin seuraavaa.

1. laattojen pesu 
2. laatat veke 
3. rikkaruohot ja multaa muistuttava maa pois
4. uutta maata tilalle
5. snadi tärytys
6. laatat takaisin 
7. täytemaa laattojen väliin
8. olutta

Elikkä seuraaviin kysymyksiin pitäis saada vastaus:

• millaista maata alle?
• millaista maata laattojen väliin?
• voiko laatoitus olla vaaterissa vai pitääkö olla kaatoa?
• onko pohja pakko täryttää?
• missä ajassa tuo homma on hoidettava?

Laatoitus tulee olla samassa tasossa kuin sen jälkeen alkava betonointi

ps. muutkin pihapetterit ja remonttireiskat voi laittaa parhaita vinkkejään, joko kommentoimalla blogia tai meiliin jabelaine (at) gmail.com.

Ilmoittelen sitten miten projekti meni vai menikö ollenkaan!

Kiitos!

Sydänsurujen sävyttämää jouluodotusta

Arki on on laskeutunut hetkeksi myös maailmanmatkaajien ylle maapallon toisella puolella ja viimeisestä blogauksestakin näyttää vierähtäneen joku tovi. Reilu kolme viikkoa ollaan nyt asuttu Christchurchissa ja paiskittu hommia (tai ainakin toinen meistä). Minä sain siis heti ensimmäisellä viikolla töitä hostellin respasta Christchursistä ja jäin opettelemaan uutta työtä kun Jarmo lähti kahdeksan päivän mittaiselle koskenlaskuretkelle (kuvista ja tarinoista päätellen kahdeksan päivän kaljakellunnalle). Koska ajatuksena oli nyt pysyä paikoillaan mahdollisesti jopa tammikuun loppuun saakka, kumpikaan meistä ei enää halunnut asua hostelleissa. Asiat ovat jatkaneet järjestymistään edelleen kuin itsestään, pari päivää katseltiin vuokra-asuntoja netistä kun jo toisella näytöllä tärppäsi ja vuokrasimme huoneen omalla kylpyhuoneella isosta omakotitalosta. Talo sijaitsee vähän kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta bussit kulkevat aivan kotiovelta 20 minuutin välein keskustaan sekä minun työpaikalle New Brightoniin. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli luksusta kun olimme ainoat asukkaan neljän makkarin talossa. Viikon verran, kun Jarmo kellui alas Clarence-jokea, sain viettää laatuaikaa aivan keskenäni. Omistaja (= 40-vuotias Carlos 24-vuotiaan tyttöystävänsä kanssa) asuu yhdessä talon nejästä makkarista ja he käyvät viettämässä 1-2 iltaa viikossa lapsetonta laatuaikaa talossa. Muuten asuvat minkin luona muutaman korttelin päässä.

Viime viikolla tilanne kuitenkin muuttui kun alakerran makkariin muutti Intialainen tyttö, Carloksen ja nuorikon välit menivät dramaattisesti kahdeksan kuukauden rakkaustarinan jälkeen poikki ja Cake muutti papukaijan ja 8-vuotiaan pojan kanssa taloon. Loppuviikosta saamme vielä vahvistukseksi yhden brittikundin. Tähän saakka yhteiselo talossa on sujunut ilman sen suurempaa draamaa ja ekstrana Jarmo sai myös töitä Carlokselta. Ura on edennyt tikaspojasta kattomieheksi ja tällä hetkellä kun kirjoitan blogia pojat muuttavat Caken tavaroita minkin luota taloon ja valmistelevat Cakelle sinkkujuhlia lauantaille. Toimenkuvaan on kuulunut lähiaikoina myös Carloksen sydänsurujen kuunteleminen automatkoilla.. Mutta siitähän sille maksetaan ja kun palkka tulee verottomana lapaseen, tikkaiden pystyssä pitämisestä ja sydänsurujen kuuntelemisesta jää sille enemmän käteen kun minulla respan hommista josta maksan kiltisti veroa 17,5%. Että näin.

Grillimestari Cake

(Jape tienasi parin tunnin liksan kokoamalla kuvan grillin)

Bileet aluillaan

Vapaapäivinä ollaan kierrelty Christchurchia ja Jarmo on täydentänyt ahkerasti harrastusvälineistöään. Viimeisimpinä hankintoina märkäpuku ja surffilauta. Allekirjoittaneella alkaa olla hieman huoli siitä, että näinköhän enää mahdun kohta auton kyytiin pianojen, surffi- ja skeittilautojen, märkäpukujen ja muiden sekaan. Hieman hirvittää myös se, että näinköhän ehdimme kotio suuntaavalle lennolle kun se aika koittaa jos kaikki krääsä mukaan lukien auto pitäisi myydä ennen sitä parhaaseen mahdolliseen myyntiaikaan (= kesä ohi ja tuhannet päkkerit yrittävät päästä tavaroistaan eroon). Nähtäväksi jää mutta nyt nautitaan!

Jape ja 7S 6'0" Superfish

Tällä hetkellä teen töitä hostellilla noin 30 tuntia viikossa, joka on ollut ihan sopiva. Palkalla pystyy kattamaan viikottaiset kulut ja viikkoon jää myös muutama vapaapäivä. Tehtäviin kuuluu respan hoitaminen, hostellin siivoajien kaitseminen ja välillä hostellin yhteydessä toimivan kahvilan hoitaminen. Tehtävät sinällään ei ole kamalan vaativia, mutta asiakaspalvelu vieraalla kielellä on välillä melko haastavaa. Hyvä kokemus sinänsä vaikka ei ehkä mikään unelmaduuni. Työtä ei sinäsä helpota se, että travellereilla tuntuu olevan pinttynyt mieleikuva siitä, että respantäti tietää kaiken :D näin on tullut ehkä itsekkin aina ajateltua joten tästä saa taas vähän eri perspektiivin siihenkin hommaan. Respantäti EI siis tiedä ihan kaikkea ja google onkin tärkein työkalu. Parhaita asiakkaita on kinkit; ne hyvmylee, nyökyttää ja kiittelee vuolaasti, ihan sama mitä niille sanoo. Irkut sen sijaan ehkä vaativimpia kun ei ymmärrä mitä ne tahtoo ja sitten ne turhautuu. Plussaa työssä on se, että monet paikalliset aktiviteettien järjestäjät antavat hostellin työtekijöille retkiä ilmaiseksi tai ainakin alennuksella, jotta me sitten suositeltaisiin / myytäisiin retkiä asiakkaille. Vielä en ole kovin ahkerasti tätä etua hyödyntänyt, mutta sunnuntaina olisi tarkoitus mennä koittamaan Paddle Boardingia Avon-jokeen joka virtaa Cristchurchin läpi. Sääkin on vihdoin alkanut lämpenemään ja alkaa pikku hiljaa tuntua kesältä.

Minä ja Penny hommissa

Jouluksi meidät on kutsuttu saman perheen luokse, joka kutsui meidän aiemmin koskenlaskuretkelle. Jouluvalmistelut alkoivat viime viikolla kun valmistin meille viemisiksi Chrismast puddingin. Jokainen, joka on joskus valmistanut tuota mystistä, perinteistä Brittiläistä jouluherkkua tietää, että homma lähtentelee lähes rakettitiedettä. Kulholliseen kakkua ainekset maksoivat 80 dollaria, kakun valmistusajan ollessa miltei täyden työpäivän verran, 7 tuntia. Kakku, jonka ydin on konjakissa juovutetut kuivahedelmät, siis kypsennetään keittämällä sitä 6 tuntia lasikulhossa vesihauteessa. Perinteisesti kakku valmistetaan edellisenä jouluna, säilötään sitä vuosi ja syödään sitten vuoden päästä jouluna. Meidän kakku saa muhimisaikaa parin viikon verran, jonka jälkeen paljastuu kokkauksen tulokset. Varmuuden vuoksi sain työnantajaltani Pennyltä ohjeet whiskey butteriin jolla tortun voi tarvittaessa peitellä jos maku ei ole ihan sitä mitä piti.. Joulun viettoon Emmeteille on myös kutsuttu joukko muita tyyppejä koskenlaskuretkiltä ja jokainen tuo mukaan jotain oman maansa perinteistä jouluruokaa. Meillä olisi tarkoituksena pyöräyttää puddingin lisäksi karjalanpiirakat ja munavoit kun ruisjauhojakin löytyi paikallisesta supermarketista.

Hedelmien juovutus

Aika on mennyt hirmuisen nopeasti ja joulu lähestyy, vaikka eihän se joulu täällä joululta tunnu. Emme kuitenkaan tunnustaudu kumpikaan hirvittäviksi joulufaneiksi joten jouluaamun surffit ja BBQ-illallinen helteessä kylmän boolin kera on erittäin tervetullut! Toivotamme kuitenkin tunnelmallista joulunodostusta sinne lumen keskelle ja KIITOS kaikille joulukorttien ja pakettejen lähettäneille!!!

Meil ei oo sydänsuruja!

Veera vastaa kuvahaasteeseen

Tiukan pohdinnan jälkeen Veera ottaa Laisikiainen riippukeinussa -blogista heitetyn haasteen vastaan. Allekirjoittanut ei löytänyt blogista mainintaa, että kirjoittaja olisi reissannut Uudessa-Seelannissa, mutta tästä huolimatta heitän kuvan ja vihjeiden perusteella rohkean arvaukseni, että kuva on otettu Kiwilandiasta. Kuvan kaunis järvi voisi olla etelä-saarella sijaitseva Lake Tekapo, josta olet suunnannut jäätikköretkelle länsirannikon suuntaan. ...tosin metsään voi mennä koska kaukaisimmaksi paikaksi mainitaan Costa Rica...

Meidän suunnalta heitän kuvahaasteen seuraaville blogille: Sanna Maailmalle. Kyseessä on maailmankuulu rantabulevardi, jossa ikuisen nuoruuden ihannointi heijastuu ulkonäön lisäksi asenteissa.

Kysymykset & vastaukset.

Scariest airline flown?

Pelottavia lentokokemuksia on kertynyt tähän saakka matkapäiväkirjaan onneksi hyvin vähän, mutta mainittakoot, että lennolla Costa Ricasta Los Angelesiin ajauduttiin pahimpaan turbulenssiin, jossa olen koskaan ollut ja taisi Japekin vähän säihkähtää kun vetäsi multa turvavyön niin tiukalle että meinasi ilmat tulla pihalle..

Favorite city/country/place?

Päällimäisenä mielessä on tällä hetkellä Puerto, Viejo Costa Rican Karibian puoleisella rannikolla, joka on ollut allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti tämän reissun mieleenpainuvin kohde. Elämänmeno Karibian rannikolla on hidastempoista, kuvankaunista rantaviivaa löytyy kilometritolkulla niin, että omalle pyyhkeelle löytää halutessaan varmasti paikan muiden katseiden ulottumattomista, ruoka on hyvää ja mojitot halpoja. Täydellinen chillauspaikka, josta löytyy myös surffiaaltoja, joogaa ja hyvät snorklausapajat jos raaskii katkaista päiväunet riippumatossa. Suuret ketjut eivät vielä toistaiseksi ole löytäneet paikalle. Go before it's too late!

Most remote corner of the globe visited?

Ei mitään kovin extremeä tälläkään saralla, mutta Santa Catalinassa Panamassa tunsin olevani aika kaukana. Kylään vie yksi erittäin huonokunoinen tie, kylässä on yksi kiska, josta saa pääasiassa purkkiruokaa ja lähimpään lääkäriin/apteekkiin on noin tunnin ajomatka. Bussikuski mahtoi pitää kylän tärkeimmän miehen paikkaa toimittaessaan tilauksia isolta kirkolta kyläläisille matkan varrella. Merkille pantavaa oli, että however, kylästä löytyi asianajotoimisto, joka oli aika mielenkiintoista...

Favorite guidebook series?

Rinkassa kulkee milloin mistäkin lahjoituksina saatuja oppaita, eniten käytetty lienee kuitenkin klassinen Lonely Planet. Tällä hetkellä kolutaan Uutta-Seelantia vuoden 2003 Let's Go oppaan kanssa, joka on epäilyista ja iästään huolimatta toiminut tähän saakka aivan mahtavasti! Rakenne on selkeä ja simppeli, kertoo faktat ja ylimääräiset höpinät on jätetty pois. Kiitos henkilölle, (jonka nimeä en nyt harmikseni muista) joka lahjoitti kyseisen kirjan lisäksi pinon muita kirjoja tori.fi -sivuston kautta. Oppaitakin tärkeämpi on kuitenkin oma pikkuvihko, jonne on kerätty parhaat vinkit niin paikallisilta kuin muilta travellereita matkan varrella. Korvaamaton!

Solo traveler or group traveler?

Molempia kokeiltuani luulin hetken olevani solo, mutta totesin olevani duo. Mikään ei ole mahtavampaa kun jakaa kokemukset jonkun kanssa ja itselleni henkilökohtaisesti on tärkeää, että tuo henkilö ei ole "kuka tahansa" vaan joku tärkeä. Vaikka rakastan matkustamista ja pitkiä reissuja kärsin silti helposti koti-ikävästi jota myös helpottaa se, että matkustaa jonkun tutun ja turvallisen kanssa.

Worst place to catch a stomach bug?

Minun vatsa on terästä enkä ole elämässäni saanut vatsatautia millään matkalla (koputtaa puuta). Mutta voisin veikata, että ihan missä muualla vaan kun omassa kotona, jossa oma ihanan puhdas vessa on lähettyvillä. Vatsani saa muljahtamaan ympäri kun muistelen kamuni Nooran kokemusta lentää Thaimaaseen (vai Malyesiaan?) vatsataudissa. Kuulemani perusteella se EI ollut kivaa.

First culture shock experience?

Ensimmäisen kerran kulttuurishokki iski todella kunnolla vasten kasvoja kun saavuimme San Joseen todella pieneen ja ahtaaseen, not-so-nice hostelliin 30 tunnin matkustamisen jälkeen. Mielessä pyöri vain ja ainoastaan että "mitä hittoa minä täällä teen kun voisi olla kotona tekemässä jotain järkevää" ja "apua tällaisessa paikassako meidän pitää asua kuusi viikkoa". Tilanteeseen vaikutti väsymys, se, että matkatavarat olivat hukkuneet pitkän matkustusrupeaman päätteeksi, San Jose ei ole ehkä se kivoin kaupunki maan päällä ja se että hostelli ei tosiaan ollut kamalan kiva. 18 tunnin unien jälkeen tilanne näytti kuitenkin ja aivan toiselta. Madventures seikkailuoppaassa kehoitetaan ottamaan reissun aivan ensimmäisiksi öiksi vähän parempi majoitus jotta reissaamiseen tulee "pehmeä lasku"ja komppaan tätä neuvoa täysillä. Itse valitsimme halvimman. Pehmeän laskun jälkeen hostelleihin, kaiken tasoisiin, tottuu kuitenkin suht nopeasti.

Where would you buy a second house?

Paha. Ehkä jostain Karibialta.